tiistai 27. tammikuuta 2009

Jokohan kohta helpottais...

Reilu viikko ollaan tässä nyt sairasteltu vuoronperään ja klinikalla juostu useaan otteeseen. Muita ihmisiä kun kuuntelee, niin tähän on ilmeisesti tottuminen. Aina on joku jollain tapaa kipeenä, eikä kukaan oikeastaan pelkää mitään muuta kuin malariaa, jos sitäkään. Kaikille muille vaivoille on yleskäsite : Angola - maha ! =) Jonkin sortin vatsaoireita aiheuttava virus tai "pöpö" meilläkin ilmeisesti on jyllännyt. Sohvilla on lisäksi vesirokkoa muistuttavia näppyjä selkämys täynnä. Lääkärin mukaan nekin johtuu viruksesta. Miulla kyllä kävi mielessä että jospa täällä on vesirokosta joku hiukka erilainen kanta kun Suomessa ja näin ollen se vois tulla uudelleen??? En ole jaksanut ottaa selvää. Tuskin on mahdollista... Voihan tuo olla vaan reaktio johonkin uuteen aineeseen tms. Onneksi nyt kuitenkin tuntuu että kaikilla alkaa olo helpottaa! On kyllä ollu ihme tauti kun aamulla luulee kuolevansa, illalla on terve ja taas seuraavana aamuna on kipeenä. Viime yö oli vielä Sohvin kanssa aika kamalaa, mutta tänään se on ollu taas ihan OK. Jospa tässä pikkuhiljaa pääsis nauttimaankin tästä kokemuksesta ilman terveysongelmia. Hiukan meinaa olla mieli matalalla meillä kaikilla tämän sairastelun kanssa...

Sunnuntaina oli kaikilla hiukka parempi päivä tuossa välissä ja päästiin osallistumaan kevyesti sekä Australia Day:n juhlintaan, että Burns supperiin. Aussien bileissä grillattiin, ryypättiin ja uitiin. Toiset enemmän, toiset vähemmän. =) Pari tuntia kuumassa oli tarpeeksi varsinkin Sohville , joten päätettiin lähteä kodin kautta Julien, Gregin ja Freyan luo Burns supperille. Freya oli jo nukkumassa, joten Sohvi sai keskittyä rauhassa lelujen tutkimiseen. ( Freyalla niitä todella on miljoonia!!!!!) Paikalla oli kymmenkunta ihmistä Briteistä, Etelä-Afrikasta ja yksi VENÄJÄLTÄ! Noista itänaapureista ei sitten pääse eroon ei niin millään!!!! No ei, Galina oli ihan mukava tyyppi. Meillä oli siinä viinin äärellä "mielenkiintoinen" keskustelu suomalaisten ja venäläisten suhteesta. Jonossa etuileminen kuuluu ilmeisesti kansan luoteeseen, mutta sodan uusi ystäväni sentään tunnusti Venäjän hävinneen! =D =D =D Itse illan päätarkoitus oli Burns supper, Skottilainen perinne jolla kunnioitetaan jotain kauan sitten edesmennyttä tyyppiä nimeltä Burns! =) ( En jaksa nähdä vaivaa ja etsiä yksityiskohtia!) Pääpointti on kuitenkin syödä suurella porukalla Skotlannin perinneruokaa, Haggisia eli lampaan mahalaukussa kypsytettyä maksaa ja sydäntä! Ville tykkäsi tuosta erikoisuudesta ihan hulluna! Luojan kiitos tarjolla oli myös pihviä ja ranskalaisia normaaliin ruokaan tottuneille. Mutta ihan vaan ÄIDILLE tiedoksi, MINÄKIN söin Haggisia! ( Ainakin 3 lusikallista joissa oli mukana paljon whisky-kermakastiketta ...) Ruoan jälkeen jouduttiin lähtemään kuin mustilaiset konsanaan, suoraan pöydästä kun Sohvi reppana oli nukahtaa lattialle leluvuoren sekaan. Kotiin kuitenkin selvittiin onnellisesti Freyalta lainatun unikaverin turvin.
Sunnuntai oli siis kaikenkaikkiaan erittäin mukava ja tapahtumarikas päivä! Eilinen menikin sitten klinikalla jonottaessa, eikä tänäänkään olla sen ihmeempiä puuhasteltu. Villen sairastellessa kotona, mie uskaltauduin ensimmäistä kertaa kävelemään yksin porttien ulkopuolelle läheiseen kauppaan. No, se oli tietenkin kiinni kun koko henkilökunta oli päättänyt pitää ruokatauon yhtäaikaa. Ei auttanut kun kävellä takaisin kotiin ja yrittää myöhemmin uudestaan. Toisella kertaa Villekin jaksoi raahautua mukaan. Kauppa oli auki ja suorastaan tulvi henkilökuntaa. En ymmärrä mitä ne kaikki siellä tekee, mutta onpahan puodilla ainakin työllistävä vaikutus. Erehdyttiin ostamaan muutama tavara ja jouduttiin kulkemaan kolmen tiskin ja yhden vartijan kautta ennen kuin päästiin kaupasta ulos! Ensimmäisellä tiskillä nainen kirjoitti KÄSIN kaikki ostokset kuitille. Toisella tiskillä kuitti tarkastettiin laskimen kera ja ostokset maksettiin. Kolmannella tiskilla kaksi miestä tarkasti vielä ostokset ja mätti ne muovikassiin. Ovella sitten vartija tarkasti kuitin ja allekirjoitti sen!!! Ei luoja... Tervetuloa Afrikkaan!

Että semmosta tällä kertaa. Nyt painutaan pehkuihin. Jospa tuo Villekin vaikka aamuksi tokenis ja pääsis töihin. Myö lähetään Sohvin kanssa ainakin leikkipuistoon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti